Onko
suomalaisuus edelleen kovaa valuuttaa muuttuvassa maailmassa?
Matalasuhdanteessa on aina jotain
positiivistakin. Jos nyt vaikka hakee esimerkin Venäjällä roihuvasta kriisistä,
niin ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin.
Moni kilpailija, joka on helpon rahan perässä
tullut idän seljankapatojen ääreen, poistuu nyt takin helmat lepattaen. Moni
markkinoille tuloa harkinnut laittaa suunnitelmansa mappiin odottamaan parempia
aikoja. Ja noiden parempien aikojen tuloon menee mitä todennäköisimmin paljon
aikaa, ainakin heidän näkökulmastaan. Venäjä kun on taas monen mielestä
melkoinen peikko. Meidän suomalaisten pitää nyt laittaa puolestaan jäitä
hattuun ja on pyrittävä olemaan immuuni provosoivalle tiedotukselle, jota
molemmin puolin rajaa estoitta viljellään. Bisneksessä suosittelen olemaan melko
neutraali kannanotoissa poliittisiin ongelmiin, vaikka ajattelisi vallitsevasta
tilanteesta mitä. Ei se sen kummempaa nöyristelyä ole, näille kannanotoille vain
on olemassa eri foorumit.
Hermojen pettäminen tässä tilanteessa
muistetaan asiakkaiden keskuudessa liian pitkään. Nyt on myös pidettävä
mielessä miksi kehittyville markkinoille, joihin Venäjäkin lukeutuu, yleensä
pyritään ja mennään. Sinne halutaan yksinkertaisesti matalamman kustannustason
ja korkeamman voitto-odotuksen takia. Vastavuoroisesti toisen puolen kupissa kummittelee
sitten se suurempi riski. Jollei tätä ole valmis hyväksymään, niin on parempi
pysyä poissa kehittyviltä markkinoilta.
Markkinoilla on paljon toimijoita, jotka kyllä
ovat valmiita kuittaamaan sievoiset voitot ja matalan kustannustason edut
hyvinä aikoina. Mutta kun vaikea hetki koittaa, aletaan siirtää riskiä välittömästi
asiakkaille, tavarantoimittajille ja henkilöstölle. Näin se ei voi mennä! Hyvien
aikojen saldoa pitää käyttää tasoittamaan talouden monttuja. Ja jos tunnistaa
itsestään, että taloudellinen sietokyky ja pelihermo eivät kestä turbulenssia,
niin silloin tosiaan kannattaa pysyä vähempiriskisillä markkinoilla.
Maailma
muuttuu…
Kokonaan toinen juttu onkin millaiseen
maailmaan palataan tämän hässäkän jälkeen. Minulla on vahva tunne, ettei
takaisin vanhaan ole enää paluuta. Nyt tapahtuu pysyviä ja syviä muutoksia
markkinoissa, ja niihin on syytä varautua. Suomalaiselle vientiteollisuudelle
niin tärkeällä markkinalla Venäjällä, hintojen noususta ja sanktioista johtuen
asiakkaat etsivät kiivaasti uusia kanavia kone ja raaka-ainetoimituksilleen. Pakon
edessä etsityistä vaihtoehtoisista kanavista moni epäonnistuu, mutta osa jää
elämään.
Meille on maalattu horisonttiin vahvasti
kasvuhakuinen tulevaisuus, nyt ei voi jäädä tuleen makaamaan. Kriisiaika vaatii
kriisiajan toimenpiteitä ja tekijöiltään tavallisuudesta poikkeavaa ajattelua ;
uudenlaiset rahoitusratkaisut ja –mallit, tuotekehitys sekä voimakkaat
panostukset markkinointiin. Nyt on siis uskallettava kaikesta huolimatta
panostaa, ja kovasti. Asiakkaat arvostavat tätä varmasti.
Markkinoinnin näkökulmastakin katsoen moni asia
tulee tässä rytäkässä lopullisesti muuttumaan. Moni asia kuitenkin edelleen
pätee ja suomalaisuus on edelleen
kovassa iskussa. Esimerkiksi Venäjällä suomalaiset brändit kuten Fazer, Valio ja
Nokian Renkaat ovat nimiä, joita arvostetaan enemmän kuin moni meistä ymmärtää.
Mielestäni edelleenkään suomalaisuutta ei hyödynnetä tarpeeksi markkinoinnissa.
Matkailu ja elintarviketeollisuus hyötyvät takuulla koko ajan enemmän
ekologisuuden ja puhtauden mielikuvasta. Tätä pitäisi pystyä korostamaan lisää.
Teollisuus taas pomminvarmasti hyötyy perisuomalaisen rehellisyyden ja
suoruuden imagosta. Sillä se toimija,
joka noihin arvoihin liitetään, pärjää varmasti maailmassa, jossa rehellisyys
ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Lisäksi tämä argumentti edellä on helppo
mennä, koska suomalaiset tunnetaan hyvin Venäjällä. Eivätkä nuo edellä mainitut
asiat suinkaan ole poissa muodista muuallakaan maailmassa.
Miksi suomalaisuutta ei sitten enempää
hyödynnetä. Siihen on varmaankin paljon selityksiä. Mutta itse liittäisin sen
kuitenkin yksinkertaisesti siihen, että asiaa jota pidämme itsestäänselvyytenä,
ei mielestämme tarvitse sen kummemmin toitottaa, vaikka pitäisi.
”Simple
Solutions - From Simple People”
Suomalainen koneenrakennus tunnetaan
maailmalla erityisesti yksinkertaisesta ja toimivasta teknologiasta ja
insinööritaidosta. ”Simple Solutions -
From Simple People” kuten olen joskus puolileikilläni sloganiksi
ehdottanut. Yksinkertaisuus on valttia maailmassa, jossa monia asioita
monimutkaistetaan aivan turhaan. Yksinkertaisuudestahan suomalainen design on
tullut tunnetuksi ja menestynyt mainiosti jo vuosisadan. Ja niin on muuten
koneenrakennuskin, siitä vain ei ole pidetty meteliä. Kun kone on
yksinkertainen, se on helppo huoltaa, korjata, pestä, käyttää jne. Kun puhutaan
matalapalkkaisista aloista, kuten elintarviketeollisuudesta, niin edellä
mainittuja toimenpiteitä suorittavat henkilöt eivät välttämättä ole niitä
koulutetuimpia. Monessa maassa käyttäjät ovat jopa luku- tai
kirjoitustaidottomia. Tämä on pakko ottaa suunnittelussa huomioon, linjan on
rallatettava vaikka sen puikoissa olisi kuka tahansa. Liian hieno tekniikka on
tuhoon tuomittu ja tuhottu alta aikayksikön.
Suomalaisella teollisuudella ei ole maailmalla
mitään hävettävää verrattuna mihin tahansa muuhun maahan. Nyt ei pidä piilottaa
sitä kynttilää sinne vakan alle!
Mikko Lehtinen
No comments:
Post a Comment