Onko suomalaisuus edelleen kovaa valuuttaa muuttuvassa maailmassa?

Matalasuhdanteessa on aina jotain positiivistakin. Jos nyt vaikka hakee esimerkin Venäjällä roihuvasta kriisistä, niin ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin.

Moni kilpailija, joka on helpon rahan perässä tullut idän seljankapatojen ääreen, poistuu nyt takin helmat lepattaen. Moni markkinoille tuloa harkinnut laittaa suunnitelmansa mappiin odottamaan parempia aikoja. Ja noiden parempien aikojen tuloon menee mitä todennäköisimmin paljon aikaa, ainakin heidän näkökulmastaan. Venäjä kun on taas monen mielestä melkoinen peikko. Meidän suomalaisten pitää nyt laittaa puolestaan jäitä hattuun ja on pyrittävä olemaan immuuni provosoivalle tiedotukselle, jota molemmin puolin rajaa estoitta viljellään. Bisneksessä suosittelen olemaan melko neutraali kannanotoissa poliittisiin ongelmiin, vaikka ajattelisi vallitsevasta tilanteesta mitä. Ei se sen kummempaa nöyristelyä ole, näille kannanotoille vain on olemassa eri foorumit.

Hermojen pettäminen tässä tilanteessa muistetaan asiakkaiden keskuudessa liian pitkään. Nyt on myös pidettävä mielessä miksi kehittyville markkinoille, joihin Venäjäkin lukeutuu, yleensä pyritään ja mennään. Sinne halutaan yksinkertaisesti matalamman kustannustason ja korkeamman voitto-odotuksen takia. Vastavuoroisesti toisen puolen kupissa kummittelee sitten se suurempi riski. Jollei tätä ole valmis hyväksymään, niin on parempi pysyä poissa kehittyviltä markkinoilta.

Markkinoilla on paljon toimijoita, jotka kyllä ovat valmiita kuittaamaan sievoiset voitot ja matalan kustannustason edut hyvinä aikoina. Mutta kun vaikea hetki koittaa, aletaan siirtää riskiä välittömästi asiakkaille, tavarantoimittajille ja henkilöstölle. Näin se ei voi mennä! Hyvien aikojen saldoa pitää käyttää tasoittamaan talouden monttuja. Ja jos tunnistaa itsestään, että taloudellinen sietokyky ja pelihermo eivät kestä turbulenssia, niin silloin tosiaan kannattaa pysyä vähempiriskisillä markkinoilla.

Maailma muuttuu…

Kokonaan toinen juttu onkin millaiseen maailmaan palataan tämän hässäkän jälkeen. Minulla on vahva tunne, ettei takaisin vanhaan ole enää paluuta. Nyt tapahtuu pysyviä ja syviä muutoksia markkinoissa, ja niihin on syytä varautua. Suomalaiselle vientiteollisuudelle niin tärkeällä markkinalla Venäjällä, hintojen noususta ja sanktioista johtuen asiakkaat etsivät kiivaasti uusia kanavia kone ja raaka-ainetoimituksilleen. Pakon edessä etsityistä vaihtoehtoisista kanavista moni epäonnistuu, mutta osa jää elämään.

Meille on maalattu horisonttiin vahvasti kasvuhakuinen tulevaisuus, nyt ei voi jäädä tuleen makaamaan. Kriisiaika vaatii kriisiajan toimenpiteitä ja tekijöiltään tavallisuudesta poikkeavaa ajattelua ; uudenlaiset rahoitusratkaisut ja –mallit, tuotekehitys sekä voimakkaat panostukset markkinointiin. Nyt on siis uskallettava kaikesta huolimatta panostaa, ja kovasti. Asiakkaat arvostavat tätä varmasti.

Markkinoinnin näkökulmastakin katsoen moni asia tulee tässä rytäkässä lopullisesti muuttumaan. Moni asia kuitenkin edelleen pätee ja  suomalaisuus on edelleen kovassa iskussa. Esimerkiksi Venäjällä suomalaiset brändit kuten Fazer, Valio ja Nokian Renkaat ovat nimiä, joita arvostetaan enemmän kuin moni meistä ymmärtää. Mielestäni edelleenkään suomalaisuutta ei hyödynnetä tarpeeksi markkinoinnissa. Matkailu ja elintarviketeollisuus hyötyvät takuulla koko ajan enemmän ekologisuuden ja puhtauden mielikuvasta. Tätä pitäisi pystyä korostamaan lisää. Teollisuus taas pomminvarmasti hyötyy perisuomalaisen rehellisyyden ja suoruuden imagosta.  Sillä se toimija, joka noihin arvoihin liitetään, pärjää varmasti maailmassa, jossa rehellisyys ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Lisäksi tämä argumentti edellä on helppo mennä, koska suomalaiset tunnetaan hyvin Venäjällä. Eivätkä nuo edellä mainitut asiat suinkaan ole poissa muodista muuallakaan maailmassa.

Miksi suomalaisuutta ei sitten enempää hyödynnetä. Siihen on varmaankin paljon selityksiä. Mutta itse liittäisin sen kuitenkin yksinkertaisesti siihen, että asiaa jota pidämme itsestäänselvyytenä, ei mielestämme tarvitse sen kummemmin toitottaa, vaikka pitäisi.

”Simple Solutions - From Simple People”

Suomalainen koneenrakennus tunnetaan maailmalla erityisesti yksinkertaisesta ja toimivasta teknologiasta ja insinööritaidosta. ”Simple Solutions - From Simple People” kuten olen joskus puolileikilläni sloganiksi ehdottanut. Yksinkertaisuus on valttia maailmassa, jossa monia asioita monimutkaistetaan aivan turhaan. Yksinkertaisuudestahan suomalainen design on tullut tunnetuksi ja menestynyt mainiosti jo vuosisadan. Ja niin on muuten koneenrakennuskin, siitä vain ei ole pidetty meteliä. Kun kone on yksinkertainen, se on helppo huoltaa, korjata, pestä, käyttää jne. Kun puhutaan matalapalkkaisista aloista, kuten elintarviketeollisuudesta, niin edellä mainittuja toimenpiteitä suorittavat henkilöt eivät välttämättä ole niitä koulutetuimpia. Monessa maassa käyttäjät ovat jopa luku- tai kirjoitustaidottomia. Tämä on pakko ottaa suunnittelussa huomioon, linjan on rallatettava vaikka sen puikoissa olisi kuka tahansa. Liian hieno tekniikka on tuhoon tuomittu ja tuhottu alta aikayksikön.

Suomalaisella teollisuudella ei ole maailmalla mitään hävettävää verrattuna mihin tahansa muuhun maahan. Nyt ei pidä piilottaa sitä kynttilää sinne vakan alle!

Mikko Lehtinen